Letun treenipäiväkirja

 Lettu pääsi esimerkkikoiraksi kun näytin hakuryhmäläisille rullakoiran toimintaa. Otettiin tosin vain yksi pisto, mutta maalimies oli valmiina ja Letulla oli kiintorulla. Etsimään lähetin sen jonkin verran ennen paikkaa jossa tiesin mm:n olevan, ja Lettu teki hienon laatikkopiston ja löysi helposti. Ei kuitenkaan meinannut tulla pois vaan jäi sinne pyörimään... jälkeenpäin selvisi että piilolla oli ollut edellisen koiran palkkapurkki jota Lettu oli tietenkin jäänyt tassuttelemaan. No tulihan se sieltä sitten kuitenkin, rullan kanssa, mutta pudotti rullan n. 5m ennen luokseni tuloa. En alkanut korjaamaan vaan laitoin näytölle, roikuin koko matkan liinassa ja Lettu veti hyvin.

Hyvin tuo siis muisti, milloin lie viimeksi treenattu :)

 Mikkelissä lahikaisen Marjan radoilla, hyppärillä ja ekalla agiradalla. Hyppärillä Lettu teki sujuvan ja omasta mielestään virheettömän radan, yksi este olis vaan pitänyt suorittaa takaa, Lettu päätti valita helpomman reitin.. Mukava vauhti pysyi yllä koko radan ja vaikeahko keppien aloituskin sujui ongelmitta ja ilman että minä menin söhimään keppiväleihin.

Agiradalla oli tiukkoja kurveja enemmänkin ja me sorruttiin Letun vanhaan ongelmaan: se ei lukitu esteisiin. Kun lähetin sen hyppäämään ja yritin kääntyä jo uuteen suuntaan, Lettu kääntyi mukana. Tämän jälkeen Letussa näkyi pieni epävarmuus ja se aloitti kepit väärin. Kolmas kielto saatiin keinulta, jotenkin Lettu liukastui ylösmenolla vaikka lähestyminen oli ihan suora. Säikähdin vähän itse koiran pudotessa mutta hyvin se jatkoi ja meni uudelleen keinun että onneksi ei sattunut.

Lettu se jaksaa ilahduttaa. Viime kisoissa se pyyhkäisi radan niin hienosti että oksat pois, me ns. näytettiin nuoremmille. Pahaksi onneksi virheitä kuitenkin tulo: A:n alastulokontaktilta kun menin linjaamaan sitä seuraavaa tehtävää varten niin tulin linjanneeksi sen sivusta A:lta alas, ja tietysti ennen kontaktialuetta. Toinenkin vitska tuli jostain mutta en tiedä mistä, ehkä keppien jälkeen kosketus (hyvin kevyt) tai sitten kieltovirhe lähestymislinjan ylityksestä. Tai joku muu kontakti. Harmi kun tuomarin sihteerit ei erottele virhetyyppejä.

Mutta siis oltiin viidensiä 26 koiran joukosta. Tuomarina oli Heidi Viitaniemi jonka radat siis selkeästi sopivat meille :) Tällä kertaa yliaikaa tuli vain 0,56 sekkaa. Radalla ei tullut yhtään nollatulosta.

En ollut ilmoittanut Lettua toiselle radalle mutta kyllä sitä nyt täytyy kilpailuttaa kun se hyvin kulkee. Nyt tänä keväänä se on ollut parempi kuin koskaan, sille on tullut itsevarmuutta ja jos en minä töpeksi niin se ei tee virheitä. Agi.fi:n rankingissa sillä on 40 pistettä, en muista onko sillä useinkaan ollut yli 40? Ehkä kerran kun oltiin kisattu aika tiuhaan?

Mutta juu, muuta me ei treenata. Eikä sit lenkkeilläkään: yhtenä aamuna otin Letun lenkille Tulppiksen sijaan. Lettu vaan jarrutteli ja halusi kääntyä takaisin. Se ei vaan tykkää katukävelystä. No, kohta pääsee uimaan ja onneksi Lettu edelleen viuhtoo pihalla menemään niin että kunto säilyy.

 JATtilassa kun oli tilaa ja aikaa, otin Letulle pienen ohjustustreenin. Lähinnä niitä taaksevientejä, sekä pakkovalssilla että ihan taaksevienti-vientinä. Ja tokihan ne vaikeita on, jos yhtään hätäilin Lettu huomasi sen ja ennakoi ja meni väärin. Mutta saatiin kuitenkin hyvää treeniä tähän ongelmaan, vauhti säilyi ja Lettu oli iloinen :)

Pujottelua myös, se oli taas rento ja Letulla vetävä askel, se jopa kiihdytti loppua kohden!

 JATtilassa "iltakisat" (maxi 3 alkoi klo 18.30), tuomarina Minna Jokisaari. 

Eka rata oli agirata, ja sanoin heti radan nähdessäni että alku on meille vaikea. Kakkoshyppy vietiin takaa ja toisella puolen oli puomi ja toisella putki, ei lähelle piti mennä jota koira pysyy kädessä ja Lettuhan vihaa sitä että olen lähellä. Pakkovalssi olisi ehkä ollut tässä sille paras tapa ohjata mutta sehän ei pysy lähdössä joten en olisi saanut tarvittavaa etumatkaa.. ja käsillehän tämä meni. Lettu tuli sen hypyn ali ja kun yritin korjata, se meni saman hypyn alitse väärinpäin. 

Kokeilin vielä jatkaa: puomin jälkeen muurille yritin ottaa tiukkaa ennakoivaa valssia, mutta Lettu tulkitsi tämän poispäinkäännökseksi ja ajautui takaisin puomille. Siitäpä juoksutin sen sitten pois radalta.

Toiselle radalle joka oli hyppäri päästiin matkaan mukavalla alkusuoralla. Se sopii Letulle niiin hyvin :) Koko rata menikin sitten hyvin sujuvasti ilman virheitä. Yliaikaa tuli vajaat 5 sekkaa, etenemä oli 3,37 joka on meille ihan hyvä. Vaadittu etenemä oli kuitenkin 3,7. 37 koirakon porukasta sijoituimme 14:ksi. Vauhti on kuitenkin koko ajan kasvanut (tai kaarrokset on pienentyneet) joten ehkä me vielä saadaan joku merkintä kisakirjaankin ennen eläkeikää :) Letullahan ei kontaktit menoa hidasta joten agiradoilla aletaan olla jo nollavauhdin tuntumassa. Jos niiltä ei sitten vaan tulisi virheitä...

Kolmannelle radalle en ollut edes ilmottautnut, kyllä kaksi rataa päivässä riittää kohta 9-vuotiaalle. Tosin nythän tuo eka rata jäi tyngäksi joten ihan hyvin olisi voitu se viimeinenkin juosta.

Lettu ei ole oikein tehnyt muuta kuin saunonut ja ollut kotona - toki sen on mulla autossa mukana kun muita käytän treenimässä koska Lettu inhoaa jäädä yksin, mutta töihin se ei ole päässyt. Tärkeämpää on kuitenkin keskittyä noihin nuorempiin.

Aholaidassa kuitenkin MM:n kanssa ollessa Lettukin päästettiin verestämään muistoja. Otin sille metallinoudon ensiksi (ihan ok), vähän seuruuta (keuli ja vinkui mutta intoa riitti) ja liikkeestä istumisen. Sitten kopitellessa nakkeja kokelin vielä kaukoja, ja kas, vanha rouvahan teki koko setin ihan puhtaasti! Jospa sen vielä joskus kesäkelillä kokeeseen veisi...?

Vähän kuitenkin terveyshuolia on alkanut tulla: Lettu on alkanut tiputtelemaan pissaa. Virtsankarkailuhan on aika yleistä steriloiduilla  nartuilla, ja vaikka tähystämällä steriloiduille sitä ei niin helposti tule niin näköjään se vaiva osui nyt sitten meille kuitenkin. Toistaiseksi tiputtelu on pieniä pisaroita joten en vielä ainakaan lääkitystä sille hae, seurataan tilannetta.

Lettu ei ole juurikaan treenaillut, ihan muutaman kerran ollaan käyty hallilla tekemässä jokunen pujottelut tai kontakti, tekniikkatreeneinä lähinnä irtoamista ja leieröintiä. Niinpä Kuopion kisoihin lähdettiin vähän jänskällä mielellä... ei ollut tietoa mennäänkö lentokeinuja vai kävelykeppejä :D

No, Lettuhan pelitti varsin hyvin. Kahdella agiradalla molemmilla oli tuomarina Esa Muotka. Radat ei olleet helppoja - tuloksia ei juuri tullut - mutta tekniikkaongelmia meillä ei ollut, vaikeat paikat onnistuivat oikein hyvin. Ekalla radalla tuli silti kolme kieltoa: ensin Lettu tuli ekan hypyn ali (se ravisteli korviaan juuri kun kutsuin, olisi pitänyt pyyhkiä karvat poispannan poisottamisen jälkeen!) sitten puomille menossa Lettu eksyi selkäni taakse (ns. vanhanaikainen pyllyohjaus) ja lopussa meni viimeisen hypyn ohi putken ja hypyn välistä.

Toisella radalla sitten pötköteltiin varsin mukavasti:  radan alussa tein oikean ratkaisun kun päätin juosta puomin vasenta puolta ja sitten leieröidä kutosen takaa vitoshypylle, sillä tässä kohtaa tosi moni koira, joiden ohjaajat juoksivat puomin oikealta, hyppäsivät puomin jälkeen suoraan kutoselle. N eohjaajat jotka taas tulivat puomin vasemmalta puolelta mutta tunkivat itsensä hyppyjen väliin, joutuivat kiirehtimään ja saivat koiransa hyppäämään vitosen takaa. Sitten ylsiltä kympille moni kierrätti koiransa kympin vasemman siivekkeen ympäri ja koirat imeytyivät kohti putkea ja puomia jolloin kaarroksesta tuli iso. Minä vekkasin ennen ysiä jolloin sain käännettyä kympille esteiden välistä ja sitten suoran linjan putkeen. Olin aika ylppis näistä ohjauskuvioista :D

Mutta sitten se katastroofi. Meillä oli siis nolla alla, ja kun Lettu sujahti putkeen 19, rallattelin jo mielessäni, ja juoksin eteenpäin... niin että kun Lettu tuli putkesta, sain sen vedettyä viimeisen hypyn ohi! Juuie, näin ei voi käydä kenellekään muulle kuin mulle. Itku surku ja hammasten kiristys. Ja tällä radallahan ei tullut kuin yksi nolla... sitä en tietenkään tiedä olisko meidän aika riittänyt mihinkään mutta kun koko radalla tuli vain kahdeksan tulosta, osallistujia oli 28, niin täytyy sanoa että itketti. Oikeasti.

Lempäälään agittelemaan olin Letun ilmoittanut vain yhteen kisaan. Ja se menikin niin hyvin että hyvillä mielin lähdin kotimatkalle vaikka Lettu olisi saattanut haluta juosta vielä toisenkin radan...

Tuomarina meillä oli Heidi Viitaniemi. Liekö Heidin collietausta auttanut asiaa mutta rata oli meille kuin mittatilaustyyönä tehty.  Ei ansoja, ei turhia teknisiä kikkailuita vaan sujuvaa, soljuvaa rataa sopivalla vaikeusasteella.

Lettu meni juuri sinne minne ohjasin. Ainoa pieni virhe tuli kun menin taputtamaan käsiä pujottelussa kannustaakseni sitä - ja taputtaminenhan saa Letun aina lähes pysähtymään - mutta siitä selvittiin kun muistin asian ja aloin heti sopivan hillitysti innostaa sitä uudelleen. Muutama sekka siinä varmasti kuitenkin menetettiin, vallankin kun se pujottelu nyt muuten on alkanut sujua väähn paremmalla vauhdilla niin nyt siinä sitten taas hitailtiin.

Yliaikaa radalta tuli 4,24 sekkaa jolla sijoituksemme oli 12, osallistujia oli yli 60. 

Olin niin aikaisin hallilla että Lettu oli vähän yöunilla vielä... no ensi viikonlopun kisoja ajatellen olin ajatellut vain vähän vahvistaa puomin alastulokontaktia. Letullahan ei (enää) pysäytyksiä ole joten ihan vaan namia pienellä alustalla muutama toisto. Lisäksi pari putkea ja pujottelua"verryttelyksi".

Kun nameja kuitenkin jäi yli päätin treenata vähän ohjauskuviotakin, tällä erää aiheina ennakoiva valssi ja päällejuoksu. Ennakoivaa valssia tein ihan vaan kahdella hypyllä, lähetin Letun hyppäämään ja aloin tehdä valssia tavoitteena pitää koira siellä hypyllä. Lettuhan mielellään kääntyy salamana pois jos huomaa että suunta muuttuu, niinpä oma ajoitus on tässä hyvin tärkeä ja jatkoa ajatellen se, että koira oppii uskaltamaan suorittaa annetun tehtävän loppuun vaikka minä suunnittelen jo seuraavaa. Juu, monta hyvää toistoa tähän saatiin ja käännöksistä tuli aika tiukkoja ja nopeita.

Päällejuoksua sitten... tässähän ongelmana on mun kutistuneet kädet (lue enemmän aiheesta Lakin blogista) ja se, että Lettu tulee mua kohti paaaljon hitaammin kuin Laki, ja Lettu myös lukee sen eteenpäin liikkeen paljon herkemmin kuin Laki. Eli vaikeaa oli mutta kun vaan maltan odotella koiraa niin onnistuuhan se :)

Lettukin pääsi käväisemään Koirasportti-uimalassa. Vähän sitä ällötti kun vieras ihminen oli altaassa sen kanssa mutta kun vähän päästiin lelua heittelemään alkoi Lettukin rentoutua ja uimataitohan sillä on kohtuullisen hyvä - minun piti ihan juosta altaan ympärillä :)