Koirakorvessa, lupaavasti alkavassa kevätsäässä eli lunta paikoitellen puoli metriä.

Olin itse aikamoisessa flunssassa, ja siitä johtuen vähän säästelin itseäni; kaksi jälkemmäistä maalimiestä saivat tuoda koiran itsekseen pois piilolta minun hengähtäessä. Sehän ei Letulle ole kaikkein paras vaihtoehto mutta näin harvakseltaan käytettynä.

Eka maalimies ison ojan takana: lettu ei ensin aikonut mennä ojan yli, kömpi sitten kuitenkin mutta upposi, sitten pysähtyi ja vähän jo kolisteli rulla suuhun. Ei kuitenkaan ottanut vaan tuli takaisin. Uudella lähetyksellä etsi paremman kohdan ylittää oja ja jatkoi etsintää määrätietoisesti. Hyvä ilmaisu ja näyttö, rulla oli vähän tiukalla ja löysäsin sitä ennen näytölle lähtöä. TV toi syötellen pois kun ehdin itse paikalle.

Toka maalimies (KH) sitten helpommassa maastossa, löytyi helposti ja ilmaisu ja näyttö taas hyvät. Vähän matkaa roikuin liinassa perässä mutta annoin sitten mennä. Menin itse hakemaan koiran pois.

Kolmas suora palkka, paljosta lumesta huolimatta Lettu etsi ja eteni aluella ihan hyvin. HL toi syötellen pois. Neljäs mm samanlainen, nyt oli taas lähdössä ongelmia kun oli sitä lunta: näköjään lähellä minua tapahtuva uppoaminen saa Letussa aikaan "auta mamma" - refleksin. Uudella lähetyksellä sitten lähti hyvin ja ei onkelmia enempää. KH toi siis syötellen pois. Palloleikkiä keskilinjalla, ei oikein syttynyt leikkiin mutta ymmärsipä että treeni oli ohi.

No, harjoitus ei mennyt kauhean loistokkaasti mutta olosuhteisiin nähden olisi se voinut huonomminkin mennä. Ei kai tää talvi voi ikuisesti kestää?