Savonmäessä, tihkusateinen keli. Tallasin kaksi n. 250m jälkeä, toisessa kolme ja toisessa kaksi kulmaa. Pohja vaihtelevaa mustikkaa tai heinikkoa, jonkin verran risukkoakin. Omaa laiskuutta en antanut jälkien vanheta ihan puolta tuntiakaan, ja sen kyllä huomasi! Kelihän oli koiralle helppo jäljestyskeli, ja Lettu kulki pääasiassa ilmavainulla... Yhdessä kulmassa se lähti ihan väärään suuntaan ja kun päätin olla puuttumatta, se kuljetti minua varmaan 50 metrin ympyrän, palaten kuitenkin jäljelle! Seitsemästä kepistä kuitenkin löytyi kuusi (numero 5 jäi metsään ).
Kun en ollut tyytyväinen tuohon, päätin ajaa samantien sen toisenkin jäljen, jonka olin alunperin suunnitellut Hessun ajettavaksi. Sama meininki jatkui mutta pientä keskittymistä oli nyt kuitenkin havaittavissa eikä kulmista menty yli, itse asiassa ajoi ne hyvinkin tarkasti. Yksi keppi kuitenkin jäi taas (ykkönen ehkä?).
Mitä tästä nyt sitten olisi mieltä. Tietysti olin tyytyväinen että koiralla on intoa etsiä niitä keppejä ja se ne myös löytää, mutta... no oma moka tuo noin tuoreen jäljen ajattaminen. Tuli nyt testattua pitkää matkaakin, tosin olihan noita keppejä sitten tuplaten kisajälkeen verrattuna.