Aamulla saunan eteisessä kaken maa-seisoa niin, että laitoin saunan lattialle takapalkaksi paahtopaistia oikein ison klöntsän. Neljä toistoa itse seisten niin kaukana kuin voin eli n. 3 metrin päässä. Lettu nousi joka kerta hissinä ylös! Tehdään tätä nyt vain ja ainoastaan sisällä, vielä kun keksisi miten saan sen myös seisomasta maahan hissinä. No, jos muut siirrokset onnistuu se yksi maahanmeno ei koko pakettia kaada.

Sitten iltapäivällä Haapaniemen pallokentällä. Seuraamisia päähuomio käännöksissä. Lettu kävi taas aluksi melko kierroksilla ja sen myötä vilkuili sinne tänne mutta äänellä vähän huomautin ja kun sitten ylitsevuotavasti kehuin onnistuneista käännöksistä se parantikin kovasti.

Tunnarin tein n. 6 metrin etäisyydeltä mutta nyt ensimmäistä kertaa kapulat olivat jonossa, oma toiseksi viimeinen. Lettu haisteli alkukapulat maltillisesti mutta kolautti sitten hampaillaan sekä kolmanneksi vikaa että vikaa ennen kuin nosti oikean. Kapulat oluvat kyllä melko lähellä toisiaan, joten ihan tyytyväinen olin tähän.

Luoksetuloja ilman luoksetuloa sitten, eli tein luoksetulon tyyppisiä jättöjä sekä maahan että istumaan ja menin palkkaamaan seistyäni hetken siellä 30 metrin päässä. Ei ongelmia eikä ennakointeja tällä kertaa, hyvä.

Ruutu oli sitten tänään se murheen kryyni. Yritys oli tehdä sellainen lyhytmatkainen lähetys ilman makupala-alustaa, mutta heti ekalla Lettu meni ruudun sivulle, sitten taakse... eli en päässyt sanomaan sitä pysäytyskäskyä kun koira on ruudussa, ja se sitten poiki epävarmuutta ja sijaistoiminta-haistelua. PRkl... otin kolmeen eri otteeseen parista eri suunnasta, ja ihan läheltä, 4 metristä onnistui mutta heti kun siirryin sinne 5 metriin Lettu jäi taas ruudun eteen... No, eihän sitä auta kun ottaa taas väliin niitä pitkänmatkan makupala-alustaisia ja yrittää ensi viikolla tätä uudelleen.