Paluu arkeen ja lumiseen keksi-Suomeen. Laukaanhovin parkkis oli aurattu, lunta silleen että ei ollut liukas.

Aluksi metallinoutoa. Onnistumisen maksimoimiseksi otin ensiksi pelkän luovutuksen (täytyy muistaa kisoihin mennessä ottaa oma metalli kehän laidalle!) ja sitten pari kokonaista noutoa. Mitään maistelu-ongelmia ei ollut ja Lettu poimi kapulan reippaasti vaikka se meni penkan puolelle. Luovutuksessa kuitenkin vahingossa töytäisin sitä polvella rintaan ja siksi otin toisen heiton, mikä meni ihan yhtä hienosti.

Seuraamista. Pitkiä palkattomia pätkiä, nopeuden muutkset ja käännökset molempiin suuntiin sekä täyskäännökset oikealle. Ei valittamista, hyvä paikka ja kontakti.

Kaketusta sitten. Otin tarkoituksella pitkiä sarjoja liikkumista huomioimatta. Asennonvaihdot menivät pääasiassa oikein ja jos joku menikin väärin, korjasi nopeasti. Mutta etenemää tuli kyllä, liikaa. Tässä kyllä auttaa kun vaan treenaa, pakko kai se on siihen uskoa. Ihan viimeisellä toistolla ei liikkunut niin paljoa vaan vain "siedettävästi". Nyt pitää vaan ruoskia itsensä ottamaan tätä joka päivä, ja vaikka monta kertaa.

Luoksetuloja. Pallopalkalla, vapautus pääasiassa lennosta mutta myös yksi loppuun asti. Lettu ei oikein taaskaan ottanut vauhtia, muutama oli ihan kelvollinen mutta sitten se taas ravasi. Varmaan odotti että kyllä nyt viimistään pysäytetään kun otettiin monta toistoa. Jatketaan samalla tavalla.

Ruutu lopuksi, olin sen laittanut valmiiksi jo ennen kuin otin koiran autosta - tuolla ei onneksi ole variksia eikä harakoita. Lähetysmatka oli normaalia pidempi, mutta hyvällä vauhdilla Lettu meni suoraan ruutuun, missä makupalapalkka.