Vaikka sanoin pitäväni tauon, menin kuitenkin SM-joukkueemme kanssa treenaamaan. Ja ihan hyvä että menin, muuten olisi voinut iskeä rimakauhu jossain vaiheessa...

Killerillä oltiin ja keli oli kylmä ja tuulinen, jossain vaiheesa vihmoi rännäntynkääkin. Aloitettiin ryhmäpaikkamakuulla, ja kuten kylmillä ilmoilla yleensäkin, Lettu nousi istumaan. Tosin oltiin kasvot koiriin päin näkösällä, tämäkin saattoi vähän vaikuttaa painostavasti, kun ei olla aikoihin näin otettu. Menin vaan koiran viereen, käskin takaisin maahan ja palasin omalle paikalle. Pian aika (2min) olikin täynnä ja päästiin palkkaamaan.

Sitten liikkeenohjattu seuraaminen, yhtä aikaa Sigman kanssa. ER ohjusti megapitkän kaavion jonka Lettu suoritti varsin hyvin, ainakaan jälkeäkään lauantain epäonnistumisesta ei ollut. Kyllähän nytkin ihan alussa ja lopun juoksuosuudessa oli parantamisen varaa, lähinnä sivuttaisväljyys ja matala kontakti, mutta keskivaiheilla, suurin osa, oli aivan kelvollista. Ja mulla ei ollut makupaloja käsissä enkä antanut mitään lisäapuja.

Sitten luoksetulo. Ekalla kerralla oli tarkoitus vapauttaa seisomisesta, mutta Lettu tuli todella hitaasti jolloin annoin uuden käskyn jonka jälkeen vasta pysäytin. Pysähdyskin vähän sinnepäin, vapautin kuitenkin. Toisella yrittämällä juoksutin loppuun asti, nyt tuli laukalla koko matkan vaikka vähän hidastelikin törppöjen kohdalla.

Ruutu sitten, voihan... Eka lähetyksellä Lettu tuli meni ruudun reunasta sisään ja etureunasta pois tottelematta seiso-käskyä. Kutsuin kokonaan pois ja lähetin uudelleen. Nyt meni (vieläkin sivusta) ja pysyi siellä, mutta ei olisi halunnut maata. Otettiin kuitenkin liike loppuun, ja vielä lettu nousi istumaan kun käänsin sille selän. Nooh... kylmä oli ja ne tissit...

Vaikka nuo pari liikettä meni ihan totaalipieleen olin silti tyytyväinen että tuli mentyä, lähinnä tuo seuraamisen onnistuminen loi uskoa tulevaan.