Vääksyssä collieden mestikset. Keli oli mitä mainioin ja kenttä hyvä. Joukkueradan tuomaroi heidi Viitaniemi, viralliset Kari Jalonen.

Joukkuerata oli meille ns. pala kakkua, ei mitään kommervenkkejä vaan simppeli, suoraviivainen ja lyhyt rata. Eikä siinä sitten virheitä tullutkaan. Lettu liikkuikin hyvin vaikkakin pujottelulla vähän hidasteli, ei nyt varsinaisesti kävellytkään. Itse oikein hämmästyin omaa ohjausta, olin täpäkkänä ja tein useita valsseja. Nykyisinhän lettu ohjautuu valsseilla hyvin, itse olen vaan ollut niin laiska niitä tekemään ja tietenkään huonopohjaisella kentällä en niitä uskallakaan tehdä. Hyvä fiilis jäi tästä radasta seuraavan päivän virallisia ajatellen.

Sunnuntaina kävin verkkalenkin reilut 3km ennen omaa rataa, osan juosten osan kävellen. Radalle taas hyvällä tsempillä. Pujotteluun meno oli yli-umpikulmasta ja olin ajatellut varmistaa sisäänmenon kädellä. Nyt kuitenkin aloin varmistelemaan jo kun koira oli puomilla (=edellinen este) ja niinpä se hyppäsi puomilta sivuun... lisäksi pujottelussa Lettu ahdistui mun liiasta holhoamisesta ja lopetti kesken, jäi nuuskimaan maata. Siitä kun päästiin jatkamaan loppurata sujui mallikkaasti ja myös hyvällä vauhdilla. Tuloksena vaan harmittava 10 ja yliaikaa n. 8 sekkaa.

Hyppyrata oli varsinainen rusettiluistelu. Pari hyppyä mentiin kolmeen kertaan ja pyörittiin siinä paikoillaan lähes koko rata. Tällaisethan on meille vaikeita kun en pääse välissä vedättämään lisää vauhtia, silti olin hyvin tyytyväinen Lettuun joka kuitenkin liikkui Letuksi ihmeen hyvin. Loppusuoran pujottelukin meni ok. Tiukka oli kuitenkin ihanneaika eikä me siihen ylletty, tulikohan sitä yliaikaa tästäkin kuutisen sekuntia.

Oikein hyvä fiilis jäi näistä kisoista. Jostakin vaan sitä vauhtia olisi kaivettava. Tekninen osaaminen on kyllä mallissaan mutta vauhti, ensiksikin pujottelulle ja toiseksi noihin pyörityskuviohin. Sitten voitaisiin alkaa kisaamaankin tosissaan :)