Aholaidassa JR:n kanssa. Halusin testata toimiiko nuo uudet liikkeet yhtä hyvin kentällä kuin kotona. No ei tietenkään *grrr*
Ruutua ensin, ruutu oli rakennettu koiran näkemättä. Periaatteessa lettu meni ruutuun, mutta sitten nuuhkutteli maata ja merkkejä niin että päätyi ruudun ulkopuolelle. Parikin kertaa, kutsuin sitten vaan pois ja lähetin uudelleen. Lähti aina kyllä hyvin. Muutama oikea onnistumo saatiin sitten kun Lettu uskoi että ruudussa ei ole mitään etsittävää. Onhan toki mahdollista että se vain nuuhki vieraita jalanjälkiä, silloin tämä ongelma jää pois kun taas treenataan enenpi yleisillä kentillä. Aion nyt kuitenkin jättää makupalat pois sieltä ruudusta, ennemmin käyn viemässä koiran sinne oikeaan paikkaan.
Kakeissa myös "enolekoskaantehnyt"-ilmiötä: maasta seisomaan nousu hyvä, istumisen sekä ylös että alaspäin oli unohtanut, istumasta seisomaan tuli koiran mitan eteenpäin. Plääh.
Seuraamista otettiin verryttelyksi, oli ihan täpsäkkää. JR katsoi sitä peruuttamista, ja antoi vinkiksi aloittaa oikealla jalalla, hitaasti ja ehkäpä käyttää eri käskysanaa? kokeillaan ainakin!
Lopuksi tunnaria! Täräytimme heti kaikki kapulat, ja hajustin sen oman makkaralla ihan reippaasti. Letulla ei ollut hajuakaan mitä tehdään. Yhdessä vaiheessa se teki 3 onnistunutta peräkkäin, mutta sitten se kuuluisa "kerran vielä"... Ajatuksena olis nyt se, että "oma" on helposti löydetävissä (ekana tai erillään muista) ja kehun heti kun ottaa suuhun. En sitten tiedä onko tämä vaan pohjaton suo joka johtaa uusiin ongelmiin mutta jos saisi vyyhden päästä auki vähän niinkuin noisa muissakin liikkeissä.
Nyt ainakin tiedetään missä mennään.