Rankahko Ruotsin reissu takana, ja hetihän sitten piti päästä tottistelemaan. Toki syytäkin on, seuraava koe lähestyy...

Collievuorolla Aholaidassa siis oltiin. Aloitin seuraamisella, joka oli keskinkertaista: tuli hyvin mukana ja kontaktikin kohtalainen mutta sivuttaisväljyyttä oli liikaa. Käskin toisten katsoa liikkuuko puhtaasti (Lettuhan ontui Ruotsissakin sen verran että tosiaankin jätin sen agikisoista pois vaikkakin näyttelyissä siitä ei huomautettu) ja sitten mä menin ja tallasin koiran varpaille. Tästä tietysti seurasi hurja mielistelykohtaus, mutta yllättävän hyvin Lettu sitten jatkoi seuraamista - jopa paremmin kuin tuota ennen.

Ruutu sitten kun oli avustajia käytössä, elikkä eka ja kolmas niin että makupala-alusta oli takaviivalla, toka ilman, ja siinä maahanmenon jälkeen välitön vapautus palkalle mun luo. Ekalla kerralla Lettu meinasi lähteä ties minne, kutsuin pois ja otin uuden keskittymisen. Nyt meni ruutuun mutta vähän kaartaen ja sivusta sisään. Toinen meno olikin sitten vallan hyvä, joskin lujempaakin tuo on juossut (jalka vaivaa?). Yksi seiso-käsky mutta kaksi maahankäskyä tarvittiin. Taas Lettu ikäänkuin katseli muita ihmisiä ja sai siitä "tekosyyn" olla kuulematta käskyä. Tämä taitaa tosiaan olla jonkinlaista väistämistä, se paineistuu ruututreenistä... kukahan lienee sille jauhanut epäonnistumisia päähän... Kolmas kerta palkalle sitten, meni hyvin.

Tunnari. Otettiin helpotettu versio, kapula oli mulla tosi pitkään hajustumassa ja laitettiin vain n. 5 metrin päähän sekä tosi levälleen ne kapulat. Eikä tässä ollut mitään ongelmaa, jopa pureskelukin oli vähäisempää kuin joskus.

Kake sitten lopuksi. ER oli "liikkuri" ja samalla palkkatäti. Lettu oli ihan täpinöissään ja teputti aika lailla, ei meinattu saada kunnollista seisomaan nousua ei maasta eikä istumisesta. Ihan lopuksi tulin aika läheltä käskyttämään jotta saatiin edes yksi kunnollinen. Pitää ottaa neupurkit taas käyttöön jotta saadaan toistoja!