Iltasella Killerilel treenaamaan muutaman muun kanssa. Odotukset eivät olleet korkealla ja mitään ihmeellistä en aikonutkaan treenata, sääkin aika kylmä viikonlopun helteiden jälkeen.

Aluksi seuraamista ihan perus-sellaisena, välillä namilla imuttaen ja välillä vaan kävelen melkein koiraa huomaamatta. Yllättäen Lettu oli nyt parempikin kuin eilen, ehkä se siitä...

Ryhmäpaikkamakuu sitten. Kylmän sään vuoksi ei otettu kovin pitkää aikaa, mutta kukaan ei tainnut muistaa katsoa kelloa, ehkä pari minuuttia oltiin. Olin selin, ihan auton vieressä, ehkä puolittain näkyvissä tai saatoin kyllä näkyä kokonaan, lettua vahdin auton peilin kautta. Se pysyi hyvin ja rauhallisesti. Hienoa!

Luoksetuloja. laitoin takapalkan ja pidin palloa kädessä. Kaksi ekaa istumasta lähtöjä, seisomaan pysäytyksellä. Lähti laukalla, eka pysäytys oli vähän löperö, toinen jo parempi. Sitten maasta lähtö, ja niinhän se sitten on että tämän Lettu lähtee ravilla! Ei vaihtanut laukalle vaikka yllytin kutsumalla uudelleen, vasta kun heitin pallon ihan mun lähellä siirtyi laukalle. Toisella kerralla ravasi seisomispaikkaan ja vaihtoi siinä sitten laukaksi. Kolmannella kerralla sitten laukkasi jo koko matkan. Eli ei pidä tehdä tästäkään näin säännöllistä ;)

Lopuksi kake, nyt oli kissanruokapalkkana. Laitoin ihan Letun nähden sen, ihan pyllyn taakse. Ensin meinasi kaikki istumaannousut nousta seisomaan. Sitten kun nousi istumaan, teki yhden jalan siirron seisomaan nousussa, palkkasin kuitenkin. Sitten kun asettauduin uudelleen, en huomannut takanamme vapaana juoksevaa Kettua, ja Lettuhan singahti Ketun kimppuun luuli vissiin että tulee ruuilleen. Tytöt matsasivat ihan kunnolla, JH sai Letun nostettua ilmaan mutta Kettu hyökkäili sitten isäntänsä ympärillä. Itse en uskaltanut mennä lähelle ollenkaan koska tiesin että Lettu vaan yltyy siitä. No treenikaverit saivat nartut erilleen ja minä jatkamaan treeniä. Lettu kävi tosi kierroksilla, sillä oli vielä niskavillat pystyssä. Annoin sen vähän aikaa rauhoittua ja menin 5 metrin päähän käskyttämään. Istumaan nousu vähän vajaa, mutta seisomaan nousu ihan puhdas! Wau! Niin se voi yllättää...