Lettu pääsi pitkästä aikaa agikisoihin. Sen leikkauksen jälkeinen dopingvaroaika päättyi eilen mutta oikeasti se olisi ollut kisakuntoinen jo aikaa sitten.

Ja olihan se innokas! Molemmissa starteissa se varasti lähdössä! Sitten se imeytyi putkiin niin etät jouduin (anteeksi) karjumaan sitä pois ja se olisi ollut menossa hyvää vauhtia jos joku olisi vaan ohjannut... etenkin jälkimmäinen rata oli minulle yhtä tuskaa sillä oikea jalkani tuli niin kipeäksi kantapäästä että käveleminen oli lähes mahdotonta. Jälkimmäisellä radalla ohjaus kärsi tästä niin paljon että en enää edes pystynyt yrittämään vaan koitin "oikoa" ja sehän kostautui. Tuli sitten mieleen että Letunkin kanssa pitäisi treenata. radat ovat nyt parin viimeisen vuoden aikana muuttuneet niin paljon teknisemmiksi että enää niistä ei selviä pelkällä juoksemisella; koiran täytyy osata tiettyjä "temppuja" ja olisihan se reilumpaa koiraakin kohtaan kun se pystyisi luottamaan minun ohjaamiseeni.

Video muuten taas kerran paljasti karmean totuuden: Lettu pysähtyy kuin seinään kun alan taputtaa sille (kannustaakseni!) pujottelussa. Tämähän nähtiin jo Porin kisoissa mutta en tietenkään enää sitä muistanut.