Pitkästä aikaa vähän tottistelemassa Koirakorvessa. Oli tosi kuuma keli, ja koirakorven öttiäiset ovat näköjään heränneet talviunilta... niitä oli järkyttävän paljon. Kärmeksiä ei sentään näkynyt.

Aloitin Letun kanssa seuraamisella. Ei ollut ollenkaan sellaista suoritusintoa kuin nyt viimeaikoina on ollut joskaan ei tuo nyt varsinaisesti kärvistellytkään, teki sellaista "pikkusievää". Olisi pitänyt olla pallo millä herätellä vaan kun ei olut...

Otin sitten muutaman noudon kun kentällä sattui olemaan vieras kapula, about 700 grammainen. Ekalla heitolla (tasamaanouto siis) Lettu toi mutta sylkäisi kapulan mun jalkoihin ja alkoi tuijottelemaan kentän laitaa. Siitä ei meinannut nostaa itse, mun piti ottaa pari askelta taaksepäin  niin sitten Lettu toi luovutukseen ok. Toisella heitolla ei ongelmia.

Kokeilin sitten pitkästä aikaa A-estenoutoa. Menokiipeämisessä Lettu jo vähän joutui ponnistelemaan, sitten ei (muka?) löytänyt kapulaa vaan lähti nuuskimaan kentän laidalle mihin jo äsken tuijotteli. Minähän olin ollut siellä Ollille maalimiehenä ilmaisutreenissä, olisiko Lettu voinut haistaa sen? Ja jos, niin mitähän sen päässä sitten liikkui? No, kun se sitten lopulta haki kapulan, meinasi tulla esteen ohi sen kanssa. menin juoksuttamaan sen yli. Toisella yrittämällä myös olisi halunnut kiertää paluun, taas menin auttamaan. Jotenkin Lettu tuntui löysältä ja ponnettomalta, onhan sillä varmastikin huonompi lihaskunto kuin aikaisempina kesinä. En jäänyt tätä jauhamaan vaan siirryttiin seuraavaan liikkeeseen.

Tunnari. JK toimi liikkurina, tehtiin kisanomaisesti paitsi että JK veikin kapulat 15 metrin päähän... no ei me noin pitkältä matkalta olla treenattu, mutta kerta se ensimmäinenkin. Lettu meni reippaati kapuloille ja toi varmasti oman.

Kakea lopuksi, JK taas "liikkurina" ja samalla palkkatätinä. Palkkana NEUta pakattuna kolmeen eri purkkiin. Ensin pelkkä istumaan nousu, sitten istu-seiso, sitten sekoilua johtuen siitä että Lettu nousi seisomaan istu-käskyllä - taas. Keskimmäinen istu-seiso oli ihan puhdas.