Ajatuksena oli mennä fiilaamaan tokojuttuja Aholaitaan mutta tyypillisesti meinasin saada kaiken vain ihan sekaisin. Ensiksi otin liikkeestä seisomisia jotka menivät istumisiksi, sitten Lettu ei reagoinut käskyyn ollenkaan ja lopulta vaikka se ensin seisoi, kävi sitten istumaan kun käännyin kohti. Voihan...kele! No, aivoissani alkoi vähäsen raksuttaa kun Asko heitti minua kukkapurkilla. Juu, se oli koko ajan juoksennellut ihan ympärillämme ja Lettuhan väistelee ja varoo Askoa... kun sain pojan syömään tikkariaan A-esteen harjalle, alkoi Letullakin homma taas luistaa.

Seisomiset oli upeita (ainakin siis se mitä minä niistä näin) ja pystyin kävelemään ihan koiran vieritse sen taakse, reipasta vauhtiakin, otin myös juoksusta seisomaan jäämisen ja sekin meni hyvin.

Sitten hypyn kimppuun. Ihan eka hyppäytyksellä olin itse liian lähellä ja Lettu ei saanut askeleitaan sopimaan. Menin vähän kauemmas ja nyt ei ollut mitään ongelmia. Otin enimmäkseen menohyppyä, välillä se istuminen siihen ja muutama kokonainen liikekin. Palkkaus välillä pallolla ja välillä namilla.

Sitten yksi kaken ensimmäinen istumaannousu, oli täpäkkä.

Seuraamista lopuksi koska en ollut ollut (yllättäen) tyytyväinen sen seuraamisiin seisomisliikkeen aikana. Nyt kun Asko oli sivummassa seuraaminenkin oli ihan eri planeetalta.