Punkalaitumen Hiidenhelmessä collieleirillä. Yhteensattumista johtuen osallistuimme vain tottistreeneihin, mutta tulihan sitä siinäkin! Kouluttajana meillä oli Jaana Suominen jolla olikin valtavasti uusia ideoita ja tyyli kouluttaa/ohjata esimerkillisen positiivinen.

Ryhmäliikkeitä tehtiin paljon: nämä sopivat sekä aloitteleville koirille että konkareille: konkareilla ne toimivat häiriönä ja onhan se temppu saada ulos hienoa seuraamista kun henkilöryhmässä onkin ihmisten lisäksi koirat! Luoksetuloja tehtiin niin että aluksi pelkät ohjaajat, sitten ohjaajat koirineen, muodostivat kujan jonka läpi koira kutsuttiin luokse. Tässä Jaana suosi sitä että kutsuttavaa koiraa pidetään kiinni ja tehdään "hetsaava" luoksetulo, mutta Lettu sai jäädä ihan normisti istumaan, ja kylläpä se tekikin sitten hienot, nopeat ja suorat luoksetulot! Aloittelevammat koirat tekivät sitten lähinnä siltä pohjalta harjoituksia että kontakti säilyy ja se oma mamma on maailman keskipiste. Tokihan on selvää että "häiriökoirat" eivät saa tuijotella tahi hyökkiä suorittavaa koiraa kohden.

Sitten me harjoiteltiin tunnaria: oma tunnarikapula piilotettiin hakekasaan. Vaikka Lettu näki sen viennin, se joutui etsimään kapulaa ihan kunnolla nenällä. Otimme "matkamuistoksi" pussillisen Punkalaitumeista haketta, jolla tätä olisi tarkoitus jatkaa kotona. Hakkeesta voi muotoilla kasoja/pötköjä, joista yhden alla on se oma kapula, ja myöhemmin tyhjien kasojen/pötköjen alla on niitä vieraita kapuloita. Helppoa?

Ruutua Jaana kehoitii harjoittelemaan siten, että laitetaan ylimääräisiä tötteröitä ruudun sivureunalle, näin koira ei lipsahda ruudusta ulos tai mene sivusta sisään niin helposti. Jaaan suositteli myös kosketusalustaa ja/tai suljettua purkkia ruudussa. Me tehtiin nyt kuitenkin tällä vanhalla menetelmällämme, eli läpinäkyvällä alustalla makupaloja. Lettu meni pari kertaa vasemman reunan kautta sisään, mutta sitten muistin seisoa oikeanpuoleisten merkkien kohdalla, johan meni suoraan. Letun juoksutyyli kun on kaartava.

Yleisesti ottaen olin varsin tyytyväinen Letun tottisteluihin: se oli koko ajan aktiivinen, seuraamiset olivat hienoja lukuunottamatta muutamia vilkuiluja pahimmissa häiriötilanteissa, niissäkin se kuitenkin piti paikkansa. Jopa täyskäännökset olivat parempia kuin aikoihin. Ruokakin sille näyttää taas maistuvan enkä ole huomannut vuotoja enää, ehkäpä se alkaa olla kunnossa?!!